Historiaa

Juuret 1500-luvulla

 

Karjalan kannaksella oli 1500-luvun jälkipuoliskolla jatkuvasti rajaseudulla levotonta. Niinpä Ruotsin valtio muodosti paikallisista talonpojista 10-12 talollisen ryhmiä, joita nimitettiin tiedustelijatalonpojiksi eli vakoojiksi. Tunnustukseksi ja palkaksi vaarallisesta ammatista talonpoika sai vapautuksen veroista määrävuosiksi ja verovapaus voitiin tarvittaessa uusia. Ensimmäinen verovapaus myönnettiin Olli Ollinpoika Hauhialle 10.10.1573.

Venäläisten tehtyä hävitysretken Suomeen 1591, Klaus Fleming suunnitteli vastaretkeä, jossa mukana Olli Hauhian ryhmässä 10 jääskeläistä talonpoikaa, ja yksi heistä oli Heikki Lallukka. Hänet mainitaan vapaatilallisena vuoden 1593 tilikirjassa: "Kokoveroja 2/3, savuja 1, jousia 1" ; eli naimisissa oleva talollinen. Vapaakirjassa ei kuitenkaan ole mainintaa kylästä eikä talosta.

Sukututkija Heljä Pullin aineistossa on mainittu 1600-luvulla henki- ja tuomiokirjoissa useita Lallukka-nimisiä henkilöitä, joiden sukulaisuussuhde on epäselvä, ja vanhimpaan Räisälän Lallukkaan on Heikki Lallukasta vajaa sata vuotta.

Sukuseura on perustettu 1989 ja siihen kuuluu noin 135 jäsentä.

Väestörekisterin mukaan vuoden 2008 alussa Suomessa ja ulkomailla oli Lallukka-nimisiä 500 henkilöä.